Peilikamera vs peilitön kamera

Kameroista puhuttaessa puhutaan peilittömistä ja peilillisistä kameroista. Mistä ihmeen peileistä on kyse ja mitä merkitystä sillä on?

Peilillisten ja peilittömien kameroiden merkittävimmät erot

  • Peilikamera on isompi ja raskaampi.
  • Peilikamerassa on optinen etsin, peilittömässä digitaalinen etsin tai ei etsintä ollenkaan.
  • Peilitön kamera on hiljaisempi.
  • Digitaalietsimessä kuva näkyy suoraan sellaisena kuin se tallennetaan ja myös videota kuvattaessa.

Perinteiset peilit ja optiset etsimet

Etsin on siis se luukku, mistä kuvaaja kuvatessaan näkee, mitä on kuvaamassa. Jos muistatte vanhat pokkarikamerat, niiden etsin oli pieni reikä kameran sivustassa, eikä etsimestä nähnyt tarkalleen sitä, mitä kuvaan tallentui – meillä ainakin oli filmikamera, jossa piti muistaa, että etsin näyttää vähän väärin, hieman liian ylös.

Perinteisen peilijärkkärin optisesta etsimestä sen sijaan näkee sen, mitä objektiivi näkee, ja jos vaihtaa objektiivia, eron huomaa myös etsimestä katsellessaan. Tämä johtuu siitä, että kun valonsäteet menevät kameran objektiivin läpi kameran sisään, ne osuvat peiliin, joka heijastaa säteet kameran päällä sijaitsevaan etsimeen.

Kun kuvaaja painaa laukaisimesta, peili heilahtaa pois tieltä, suljin aukeaa ja valo pääsee perille – entisaikaan filmille, nykyään kennolle. Peilin heilahdus vaatii tilaa, joten kovin pieneksi peilikameraa ei saa tehdyksi.

Peilikamera oli pitkään kameroiden hallitseva toimintapa. Tämä SLR eli Single-Lens Reflex (joskus nähtävä DSLR-lyhenne on digiversio, eli Digital Single-Lens Reflex) syrjäytti kamerat, joissa etsimelle ja kuvaamiselle oli omat objektiivinsa (tämä oli TLR, eli Twin-Lens Reflex) ja rangefinder- eli mittaetsinkamerat, joissa etsin oli kameran sivussa.

Peiliheijastuskameran toimintaperiaate.

Peiliheijastuskameran toimintaperiaate. Kuva: Cburnett / Wikimedia Commons

Peiliheijastuskameran toimintaperiaate: 1) Valo tulee objektiivista. 2) Peili on kennon edessä ja ohjaa valon 7) prismaan tai peiliin, joka ohjaa valon 8) etsimeen. Kun kuva otetaan, 5) peili siirtyy pois valon tieltä, 3) suljin avautuu ja valo pääsee 4) kennolle.

Modernit peilittömät kamerat ja digitaaliset etsimet

Digipokkareissa oli alkuaikoina samanlaiset kehnot etsimet kuin filmipokkareissa, mutta ne ovat sittemmin jääneet pois (Canonin tuoreessa PowerShot G16 -kamerassa sellainen vielä on) ja etsimen sijasta kuvaamiseen käytetään takanäyttöä. Se on sinänsä aika kätevä ratkaisu: takanäytöltä näkee suoraan kuvattaessa, miltä valmis kuva näyttää ja isoa näyttöä on mukava katsella.

Takanäytöltä kuvaamisessa on huonotkin puolensa, kuten hutera kuvausasento kädet ojossa. Kun kameran voi tukea omaan päähänsä, kuvausasento on vakaampi ja kamera pysyy paremmin tärähtämättä.

Viime vuosina digitaaliset etsimet ovat yleistyneet, samalla kun peilittömät mikrojärkkärit ovat yleistyneet. Tällaisissa kameroissa on paljon hyviä puolia: ne voivat olla pienempiä, kun peilille ja sen heilahdusliikkeelle ei tarvitse olla tilaa, eikä peilistä kuuluvaa ääntä kuulu. Kuva näkyy etsimestä myös videokuvauksen aikana.

Uudet elektroniset etsimet – siis käytännössä pienet näytöt, joille kennon taltioima kuva ohjataan – ovat aikaisempaa laadukkaampia ja vanhoista ongelmista, kuten hitaasta vasteajasta ja päivänvalossa huonosti näkyvästä kuvasta, on päästy eroon.

Vaikka monet pitävät laadukasta optista etsintä edelleen lyömättömänä, jotkut ammattilaisetkin ovat siirtyneet elektronisten etsinten ystäviksi. Elektroninen etsin mahdollistaa lopullisen kuvan näkemisen kuvaa sommiteltaessa. Jos esimerkiksi kuvaa jollain taidetehosteella, sen näkee heti etsimessä.

Hieman käytännöllisemmistä esimerkeistä mainittakoon Olympuksen erittäin hyödyllinen toiminto, joka näyttää kuvan yli- tai alivalottuneet kohdat jo ennen kuvan ottamista suoraan etsimessä – tämänhän osaavat muutkin kamerat näyttää otetusta kuvasta, mutta vain Olympus näyttää tiedon ennen kuvan ottamista (Olympuksella on tähän toimintoon patentti). Tämä on erittäin kätevä toiminto, joka tekee kuvien oikeasta valotuksesta helpompaa.

Elektronisten etsinten pahin vika on lisääntynyt akunkulutus; osin tästä syystä peilikameroiden akut kestävät yleensä käyttöä paremmin.

Olympus E-PL5

Pieni ja näppärä, mutta silti ominaisuuksiltaan täysi järjestelmäkamera.

Kumpi on parempi?

Makuasioiksi menee, ainakin osittain, mutta pidän itse peilittömiä kameroita sinä suuntana, mihin kehitys on jo jonkun aikaa mennyt ja jatkossa menee varmasti vieläkin enemmän. Ainakin sillä puolella on tapahtunut viime vuosina enemmän kehitystä kuin SLR-kameroiden puolella, ja Canonkin on herännyt tekemään oman peilittömän kameran.

Omat suosikkini löytyvät Olympuksen puolelta, mutta Sonyllakin on todella vakuuttavia kameroita, kuten A7, ensimmäinen täysikokoisella full frame -kennolla varustettu peilitön järjestelmäkamera.

Olympukselta löytyy skaalaa hyvin pokkarimaisemmista etsimettömistä kameroista järkkärimäisempiin kameroihin, joissa on erinomainen elektroninen etsin. Esimerkiksi OM-D E-M5, OM-D E-M10 ja OM-D E-M1 ovat kaikki kolme erinomaisia kameroita, jotka kelpaavat laatunsa puolesta vaikka ammattilaisten työvälineiksi.

Jos sinulla on kysyttävää kameroista, esitä kysymyksesi täällä. Tähän voit kommentoida, jos asiasi liittyy nimenomaan tähän artikkeliin.

31 vastausta artikkeliin ”Peilikamera vs peilitön kamera

  1. Kari J. Ruokonen

    Hyvää juttua peilittömistä kameroista.
    Mikä on olennaisin ero Olympus E-M5:n ja E-M5 Pro:n välillä? En aivan heti löytänyt ainakaan vertailussa.
    Onko sähköisessä etsimessä diopterikorjaus, eli voiko katsella ilman silmälaseja? Sähköisen zoomin merkitys käytännössä? Hinnat alkaen objektiivit ovat käsisäätöisiä.
    t. PerusArska

  2. Mikko Saari Artikkelin kirjoittaja

    Eipä noilla suurempaa eroa taida olla. Nahkamainen pintamateriaali ja vähän nappien muotoilua tuunattu, ja paketissa erinomainen kittiobjektiivi. Ennemmin satsaisin E-M5:n kakkosmalliin, jossa on ihan oikeitakin parannuksia.

    E-M5:n etsimessä on diopterikorjaus. Sähköisellä ja ei-sähköisellä zoomilla ei minun nähdäkseni ole käytännössä mitään merkitystä.

  3. Late

    Hei,

    Hieno artikkeli. Käsittääkseni osa ammattilaisista on sitä mieltä että peilittömät mikrojärjestelmäkamerat ovat ohi menevä juttu, toivottavasti näin ei ole!?

    Ovatko nuo mainitsemasi Olympus merkit hyviä aloittelevalle kuvaajalle, joka haluaisi mikrojärjestelmäkameran?

  4. Mikko Saari Artikkelin kirjoittaja

    Late, ainahan kehityksen jarruja löytyy, mutta on niitäkin ammattilaisia, jotka peilitöntä kalustoa ylistävät, Suomessa varmasti äänekkäimmästä päästä on Matti Sulanto, joka on vahvasti sitä mieltä, että sähköinen etsin päihittää optiset.

    Tämä näin yleiseltä kannalta, toki on tilanteita, joissa peilikamera on vielä paras työkalu (esimerkiksi haastava, nopealiikkeinen urheilu- ja luontokuvaus), mutta yleiskäyttöön peilitön kamera on minusta järkivalinta.

    OM-D:t ovat hyviä kameroita myös aloittelijalle (etenkin E-M10 ja E-M5), jos hakusessa on järkkärimäisempi kuvauskokemus etsimellä. Jos pokkarimaisempi kuvausote ilman etsintä kelpaa, E-PM- ja E-PL-mallit ovat myös hyviä.

  5. Late

    Kiitos kommentista harkitsen tuollaista (Olympus OM-D E-M5 KIT), syynä raha.

    Eräällä Työväenopiston kamerakurssilla kurssin ohjaaja oli siirtymässä järjestelmäkameroista mikrojärjestelmäkameroihin koska ne ovat mm. kevyempiä kantaa matkoilla ja kuvanlaatu lähes samaa tasoa kuin järjestelmäkameroissa. Tämä siis noin vuonna 2013. Jos saisi valita niin haluaisin: Sony α7r mikrojärjestelmäkameran. Hinta kuitenkin hyvällä objektilla +2000 €.

    Mitä muuten tällainen mainoslause pitää sisällään:
    ”…Erittäin tarkka ja jopa 120 kertaa sekunnissa päivittyvä elektroninen etsin tuo kuvaamisen tasolle, josta pelijärjestelmien aikakaudella voitiin vain haaveilla”…? Elektroninen etsin siis se kovin juttu näissä peilittömissä kameroissa vai…

  6. Mikko Saari Artikkelin kirjoittaja

    Joo, tuo Sonyn A7 kiinnostaa minuakin. Todella hieno kamera.

    Kyllä, elektroninen etsin on yksi peilittömien kameroiden parhaista ominaisuuksista. Siitä näkee suoraan lopullisen kuvan ja se mahdollistaa esimerkiksi valotuksen tarkkailun – on todella näppärää, että etsin pystyy näyttämään, mitkä osat kuvasta yli- tai alivalottuvat, ei tarvitse ottaa kuvaa ja tarkistaa sitten.

  7. Late

    Suurkiitos artikkelista ja kommenteista. Tämä kaikki vahvisti käsitystäni siitä että ehdottomasti hankin mikrojärjestelmäkameran. Täytyy yrittää saada rahat kasaan tuohon Sony A7 mallistoon, koska vaikka aloittelijoille suositellaan 400-600 euron kameroita niin mielestäni se tulee kuitenkin kalliimmaksi.

    Nuo Olympukset ovat 16 megapikseliä ja Sony taisi olla 32 ainakin. YouTube videoiden perusteella ainakin kuvanlaatu eron huomaa hetkessä. Varmaan monia muitakin eroja. Haluaisin parhaan mahdollisen kuvan mitä tarjolla. Käsittääkseni kameroidenkin hinnat tulleet alas hieman viimeisen 1-2 vuoden aikana.

  8. Mikko Saari Artikkelin kirjoittaja

    Late, kaikissa nykykameroissa on kuvanlaatu oikeastaan parempi kuin mitä yleensä tarvitaan. Se ei ole enää kovinkaan merkittävä kriteeri. Mutta eipä tuohon A7:aan varmastikaan tarvitse pettyä.

  9. Late

    Okei eli kuvanlaatu riittävä nyky kameroissa, tätä en tiennyt. Haluaisin tietää saako noilla Olympuksen peilittömillä kameroilla samanlaisia kuvia kuin tässä artikkelissa (http://sulantoblog.fi/sony-a7-viela-kerran/) ? Eli kuinka paljon on kamerasta kiinni, entä kuvaaja ja esim. Lightroom 5?

    Olisi mukava löytää suomenkielinen artikkeli siitä millainen peilitön mikrojärjestelmäkamera voisi olla hyvä hankinta jos haluaa tosi hyviä kuvia. Sitten mitkä ovat perusasetukset Lightroom ohjelmassa ja minne kuvat nykypäivänä kannattaa säilöä. Ei kai pelkästään Flickrin tai Instagramin hoivaan… no tällaisessa selvityksessä olisi toki valtavasti työtä. Olen nyt kuitenkin tämän artikkelin ja netistä lukemani perusteella tullut siihen tulokseen että peilittömät kamerat ovat tätä hetkeä. Pelkästään pienempi koko ja keveys ovat niin suuria valtteja vanhoihin järjestelmäkameroihin verratessa.

    Tarkoitukseni on käydä kameramessuilla tutkimassa onko jotain messutarjouksia, vaikkaki Sonyn ja Nikonin puuttuminen yllätti.

  10. Mikko Saari Artikkelin kirjoittaja

    Late, saa kyllä, jos vain osaa kuvata. Kyllä nykykameroilla kuvien onnistuminen on pääasiassa kuvaajasta kiinni, sitten tulee Lightroom-taidot ja sen jälkeen vasta rajoittaa kameran ominaisuudet. Noin yleensä ottaen – toki halvemman pään kameroilla ja vähän vanhemmilla malleilla tulee tekniikan rajat nopeammin vastaan (lähinnä hämäräkuvausominaisuuksissa).

    Täällähän näitä kamerajuttuja on, mutta tilanne elää ja uusia malleja tulee, joten eipä sellainen juttu pitkään ajankohtaisena pysy. Tällä hetkellä parasta antia mielestäni ovat nuo Sonyn A7-mallit ja Olympuksen OM-D:t, mutta enpä voi sanoa hirveän kattavasti nykymalleihin perehtyneeni; olen kuvannut jo useamman vuoden tyytyväisenä E-M5:lläni, enkä ole vaihtamassa (vaikka A7 ja toisaalta E-M5:n uusi malli ja E-M1 kiinnostaisivatkin).

    Lightroomista suosittelen lämpimästi Pekka Potkan Lightroom-kirjaa, sen kun lukee, niin on varsin hyvin perillä siitä, mitä Lightroomilla voi tehdä. Mitään aina toimivia automaattiasetuksia ei ole, mutta Gavin Seimin Power Workflow -presetit olen todennut toimiviksi. Sopivat hyvin, jos haluaa vähentää Lightroomin säätimien kanssa puljaamista eikä välitä luovan työn ulkoistamisesta presetille.

    Mitä kuvien säilömiseen tulee, Lightroomin tietokanta + varmuuskopiot on se perussetti. Miten ne varmuuskopiot käytännössä tekee, on sitten eri juttu. Itse varastoin parhaita kuvia Flickriin ja kaikesta menee muuten kaksi varmuuskopiota siinä missä muistakin tiedostoista, toinen paikallisesti ja toinen verkon yli.

  11. Late

    Noniin vihdoinkin sain riittävät tiedot uuden kameran ostamista varten, eli päädyin tällaiseen mikrojärjestelmäkameraan:

    – Olympus OM-D (E-M5), digijärjestelmäkamera
    – M.Zuiko 12-50 mm F3.5-6.3, objektiivi
    – Transcend 16GB UHS-I Class 10, SDHC-muistikortti
    – Lightroom 5, kuvankäsittelyohjelma

    Lisäksi mukana tulee mm. laturi ja hihna. Luulen että tällä pääsen kameraharrastuksessa alkuun. Kuvien laatu pitäisi olla melko hyvä kun oppii käyttämään kameraa. Myös tuollainen macro kuvaus kiinnostaa. Toivottavasti tämä setti on järkevä, mutta niin paljon kehuja saanut tuo runko että tällä ainakin aloitetaan harrastaminen.

    Kiitos suuresta avusta!!

  12. Laura

    Peilittömiin en ole aiemmin lainkaan perehtynyt.. Onko peilittömille omat objektiivinsa?
    Mietin kun osa peilittömästi on todella pieniä verrattuna peilijärkkäreihin että kuinka sellanen pysyisi edes hyppysissä isomman objektiivin kanssa?

    Olen siis suunitellut ensisijaisesti hankkivani Sigman 70-200mm f/2.8 objektiivin, mutta tässä myöhemmin tulossa myös itse kamerankin vaihto.

  13. Mikko Saari Artikkelin kirjoittaja

    Laura, onhan niille, ja pieni koko on juurikin melkoinen bonus. Siinä missä tuo Sigman 70-200mm/2.8 Canonille on 20 cm pitkä ja painaa 1430 grammaa, Micro 4/3:n vastaava Panasonicin 35-100mm/2.8 on 10 cm pitkä ja painaa 360 grammaa. Melkoinen ero!

  14. Pekka

    Terve!

    Alkuun todettakoon, että kohta 40-vuotinen ”suht´ innokas” valokuvausharrastus Nikonin järkkäreillä (noin 6-7 eri mallia, joista pari viimeistä digirunkoja) takia kysymys koskee Nikonin peilitöntä.

    Mutta kysymys: onko sinulla kokemusta Nikonin 1 V 3 -paketista (lisävarusteena kahva ja sähköinen etsin). Nikonin mukaan tuo on napsinut testivoittoja ihan mukavasti. Mainitusta syystä minua nimittäin ei Canon, Olympus eikä Sony välttämättä kauheasti kiinnostaisi…

    Vaihtohalua on aiheuttanut lähinnä nykyisen D80 -rungon ja Nikkor AF DX 18-200 VR II -zoomin paino ja koko. Laadun ja ominaisuuksien takiahan tuota runkoa eikä varsinkaan tuota kertakaikkisen loistavaa zoomia kannattaisi vaihtaa, mutta se paketin koko ja paino… Lisäksi olen huomannut, että monissa ulkomaisissa museoissa ”normaalijärkkärillä” kuvaavalta kielletään kuvaus, mutta ”pokkarikuvaajat” saavat kuvia ottaa. Eli saisi jatkossa ehkä muutamia otoksia, joita ei nykyvermeillä saisi ottaa.

  15. Mikko Saari Artikkelin kirjoittaja

    Pekka, kyllähän Nikonin 1-sarja on kehuja saanut. Jos Nikon on itseisarvo, niin kyllähän tuo pikkupaketti varmasti miellyttää. Ota alkuun rinnalle ja jos tuntuu, että et D80:ää enää kaipaa, niin myy pois?

  16. Pekka

    Joo, kuulun kyllä valmistajan kannalta ”hyvä asiakas” -sarjaan eli on kyse sitten kamerasta tai autosta tai vaimosta, niin merkkiuskollisuudessa löytyy (no auton kohdalla ei ihan siinä määrin)…

    Tosiaan mainittu syy eli paino on suurin syy mahdolliseen vaihtoon, ei enää viitsisi raahata sitä noin puoltatoistakiloa kaulalla ympäri suurkaupunkeja, jos (käytännössä) täysin vastaava pieni ja kevyt etsimellä varustettu vaihtoehto löytyy. Pokkareista tai iPadeista en ole alkuunkaan kiinnostunut, koska mielestäni kuvaa otettaessa se on tehtävä etsimen läpi, sivu/vastavalon häiritsemättä. Lisäksi mielestäni iPadeilla kuvaavat näyttävät lievästi sanottuna koomisilta. 🙂

    Mutta sinulla ei siis ilmeisesti ole kokemusta Nikonin tuotteista? No jos leikitään ainakin vielä täysin hypoteettisellä vaihtoehdolla eli kuusikymppisenä vaihdankin kameramerkkiä (pelkkä ajatus melkein pelottaa!), niin mikä noista keskusteluissa mainituista merkeistä/malleista on sinun mielestäsi ehkä käytössä paras tai sinusta suositeltavin? Puolensa toki varmasti on kaikilla, mutta jos nyt ottaisi kohdepaaluiksi vaikka seuraavat (ei tärkeysjärjestyksessä olevat) seikat: käytettävyys, etsin (pakollinen), koko, hinta, tarkennus kaikissa valaistusolosuhteissa, mallin julkaisuaika (ettei ole välittömästi vanha) jne.

    Myönnän, hieman pottumainen kysymys, mutta ilmeisesti sinulla on noista merkeistä/malleista omakohtaista kokemusta eli en tarkoita, että hakisit muuta kuin ihan omia kokemuksia.

    Etukäteen jo kiittäen! t. Pekka

  17. Mikko Saari Artikkelin kirjoittaja

    Pekka, en ole tosiaan tuota ykkössarjaa näpelöinyt omakätisesti. Nikonin järkkäreistä on kyllä käyttökokemusta.

    En näe, että sulla on oikeastaan mitään syytä vaihtaa merkkiä tässä vaiheessa, jos olet Nikoniin tyytyväinen.

    Kuvaan tällä hetkellä Olympuksella, mutta jos haluat nimenomaan pientä kameraa ja etsin pitää olla, niin Olympuksen etsimelliset (OM-D-sarja) ovat jo vähän isompia. Canonit kannattaa unohtaa, siellä ei ole sinulle oikein sopivaa kameraa. Jos olisin itse uutta kameraa ostamassa, Sonyn a7-sarja olisi lähemmän tarkastelun kohteena, mutta eipä sieltäkään ihan pieniä kameroita taida löytyä.

  18. Pekka

    Ok, kiitoksia. Sainpahan vahvistusta omalle ”ennakkoluulopäätökselleni” puhaltaa ainakin Canon pelistä pois. Ja kuten mainitsetkin etsin tosiaan selkeästi nykyistä pienempää pakettia eli jahka Rajalalle kerkiän, niin vertaillessa silloin saattaa pudota tuo Olympuskin pelistä. Mutta veikkaan, että yllättäen tuo Nikonin Ykkönen tarvittavilla lisävermeillä on erittäin todellinen vaihtoehto…on ainakin pieni, kun kuulemma zoomi vetäytyy ”sisälle” ja tosiaan kuulemma lähes ”Nikonin järkkäreiden veroinen”. Ans kattoo.

    (Ja pitänee työkaverilta kysyä tarkemmin, muistaakseni puhui jossakin vaiheessa, että oli hankkinut tuon Sonyn.)

    Mutta siis kiitoksia! Ellei asia maaliin päässytkään, niin ainakin kierros eteni pitkän matkaa. Tosin ennen maaliviivan ylitystä eli uuden kameran hankkimista on tietysti vielä se kaikista suurin ja vaikein vesihauta-bunkkerieste selitettävänä/perusteltavana eli kotoinen ”hellasärö”. Sehän maailmanlaajuisesti tunnetusti rajoittaa miesten tekniikkahankintoja vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen… 😀

  19. Mikko Saari Artikkelin kirjoittaja

    Kuvanlaadun puolestahan suurta huolta ei ole, kaikilla nykykameroilla tekee kyllä ihan riittävän siivoa jälkeä useimpiin tarpeisiin.

  20. Tomi

    Hei Mikko! Mitä mieltä olet Nikonin 1 J5 -mikrojärjestelmäkamerasta? Jonkin verran tuolle kameralle on ilmestynyt objektiiveja eri käyttötarkoituksiin, kenno on tosin melko pieni. Osaatko sanoa kuinka hyvin soveltuu maisema- ja luontokuvaukseen?

  21. Mikko Saari Artikkelin kirjoittaja

    Tomi, lienee ihan kelpo peli. Pieni on kenno, eli loputtomasti kuvissa ei laatua ole, mutta jos tarkoitus on kuvata vaikkapa normaalia nettikuvaa, niin riittää vallan mainiosti.

  22. Annariikka

    Kiitos valaisevasta neuvonnasta! Sain pienen perinnön: läjä erilaisia objektiiveja (laatumerkkejä kierreM42- kiinnityksillä?) ja vähän kamerarahaa; kuvittelin, että voisin alkaa harrastaa luovia kokeiluja digijärkkärillä, kun hommaan sovitteet. Haaveilen Nikon D3300:sta tai D5300:sta. Mutta pitäisikö sittenkin hankkia joku peilitön, kun nyt luin jostain artikkelin, että peililliseen sovi nämä vanhat objektiivit?
    Rahaa ei ole hirmuisesti, joten kallista runkoa en voi ostaa, ja objektiiviläjän kunnostakaan ei ole takeita… Olen joskus sata vuotta sitten vähän harrastanut valokuvausta 1960-luvun Konicalla (- joten ”manuaalinen” säätely on vielä jotenkin muistissa-) ja senkin objektiivit on vielä tallessa jossain (bajonettiAR?).
    Nykykuvauksesta olen aika pihalla, mutta haluaisin opetella uudestaan!

  23. Mikko Saari Artikkelin kirjoittaja

    Annariikka, jos noita M42-laseja aiot käyttää, niin sitten kannattaa unohtaa Nikon, sovittimet ovat kalliita ja vaativat optiikkaa, jotta tarkennus toimii. Micro 4/3 -kameroilla pärjää yksinkertaisemmilla sovittimilla. Toki silloin ongelmana on croppikerroin, eli polttovälit kaksinkertaistuvat. Se on vähän hankala juttu ja rajoittaa kuvaamista. Sikäli kallis runko eli Sonyn A7r olisi se paras herkku tuollaiseen hommaan, siinä kun on täysikokoinen kenno ja sitten croppikerroin 1.

    Konica AR -sovittimiakin löytyy. Niiden kanssa tilanne taitaa olla sama kuin M42-objektiiveilla. Mutta jos haluat kokeilla, niin hyvä runko voisi olla vaikkapa joku Olympuksen PEN-kamera tai joku Panasonicin runko. Ne ovat hyviä kameroita muutenkin. Sovittimia saa halvalla eBaystä, etenkin jos laadun kanssa ei ole niin hirveän tarkkaa. Linssitömillä sovittimilla laatuvaihtelua on muutenkin vähemmän.

  24. Annariikka

    Suurkiitos nopeasta vastauksesta! Täytyypä perehtyä tuohon Sonyyn – tai ihan ensin tarkistaa näiden vanhojen objektiivien kunto. Jos näyttävät hyväkuntoisilta, säästäisihän siinä rahaa kalliimman rungon ostoon, kun optiikkaan ei tarvitsisi niin investoida.
    Vanhasta harrastuksestani muistelen, että jouduin jollakin kameralla haarukoimaan ja arvailemaan kaikki säädöt, kun ei ollut minkäänlaista automatiikkaa ja sain jopa kuviakin aikaiseksi, joten kuvittelin, että kun jotenkin saa vain liimattua putken runkoon, niin kyllä siitä jotain katseltavaa syntyy. Mutta ei se taida enää ihan niin yksinkertaista ollakaan…

  25. Mikko Saari Artikkelin kirjoittaja

    Annariikka, nykyään on kuvaaminen sikäli helpompaa, että haarukoimista ja arvailua ei tarvitse, kun valotuksen näkee suoraan näytöltä ennen kuvan ottamista ja lopputuloksen voi varmistaa heti. Säästyy paljolta arvailulta valotuksen ja tarkennuksen onnistumisen suhteen. Toki asiaa edistää paljon, jos on valotuksen periaatteista perillä ja tietää mitä tekee, mutta kokeileminen on paljon helpompaa kuin filmiaikoina, kun tulokset näkee välittömästi ja erilaisten säätöjen vaikutusta on helppo arvailla.

    Tuo Sony on paras valinta vanhojen objektiivien kanssa säätämiseen, mutta hinta on nelinumeroinen ja taitaa alkaa kakkosella. On myös syytä huomata, että noiden M42-objektiivien laatu vaihtelee aika reippaasti. Osa tekee edelleen ihan käyttökelpoista jälkeä, mutta varsin iso osa ei. Objektiivien perusperiaatteet ovat säilyneet ennallaan, mutta tekniikka on kehittynyt paljon ja digikameroiden vaatimuksetkin ovat kovemmat kuin filmikameroilla. Minullakin noita M42-objektiiveja on, mutta ei niitä juuri viitsi käyttää: tuplatut polttovälit ovat epäkäytännöllisiä, manuaalitarkennus on vaivalloista ja kuvanlaatu museokamalla heikkoa. Pari 135-millistä teleputkeani tekevät kyllä oikein kaunista jälkeä ja todella pehmeänsumeita taustoja, mutta aika vähän niitäkin tulee käytettyä.

  26. Annariikka

    Annoit miettimisen aihetta! Taidan jatkaa vielä näiden sinun kirjoitustesi lukemista ja katsella minkälaista tarjontaa on markkinoilla.
    Luin jo jonkin ”arvostelun” Sonyn A7:sta ja sen käyttökokemus näytti siltä, että sopisi hyvin sentyyppiseen kuvaamiseen, jota olen aikonut harrastaa. Olin jotenkin juuttunut siihen Nikoniin, mutta toisaalta tuo tusinan verran vanhoja erimittaisia putkia kummittelevat tuolla tuvannurkassa. Lähdenpä tästä vasaroimaan säästöpossuani, heippa!

  27. Lauri

    Hei! Harkitsen uuden kameran ostamista, tällä hetkellä kiinnostuksen kohteena Canon EOS M3. Luuletko, että tuo kamera olisi sopiva tällaiselle useita vuosia halpiskameralla kuvausta harrastaneelle tyypille? Lisäksi kiinnostaa objektiiveista sigma 30mm tai 35mm, mutta en oikein saanut selvyyttä löytyykö sellaisia tälle kameralle?

  28. Mikko Saari Artikkelin kirjoittaja

    Lauri, ihan kelpo valinta tuo on. M3:n oma objektiivivalikoima on aika kapea, adapterilla saa toki kaikki EF-järjestelmän objektiivit kiinni, mutta jos siihen menee, niin sitten kyllä mieluummin ostaisin kameran, johon nuo lasit käyvät ilman adapteria, etenkin kun adapteri maksaa sen 150 euroa.

  29. Lauri

    Kiitos vastauksesta! Ajattelin ostaa tuon EOS M3 premium kitin, ja lisäksi ensi alkuun Canonin EF 50mm f/1.8 STM -objektiivin ja sen adapterin. Näin kaikkinensa hintaa tulee yhteensä n. 950 euroa, mikä onkin maksimibudjetti.

    Olisiko sinulla antaa suosituksia muista kameroista/objektiiveista samassa hintaluokassa, mitä voisin harkita? Pieni koko, niin kuin tällä M3:lla, on hakusessa. Olen katsellut jonkin verran Olympuksen kameroita, ja olen saanut käsityksen että Sonyllakin on hyvää tarjontaa.

  30. Mikko Saari Artikkelin kirjoittaja

    Lauri, katselisin Olympuksen OM-D-kamerat ja Panasonicin tarjontaa. Sonylla on hyviä kameroita, mutta järjestelmien laajennettavuus on vähän heikkoa. Olympus ja Panasonic käyttävät Micro 4/3 -järjestelmää, joka on oikein mainio.

  31. Lauri

    Kiitos! Olen nyt pitkän tutkistelun jälkeen lopulta päätynyt EOS 750D- kameraan, vaikkei se pieni olekaan. Vertailujen jälkeen totesin sen olevan paras omaan käyttööni, eikä rahaa mene turhaan siihen adapteriinkaan. Toivottavasti tulen olemaan tyytyväinen kameraan!

Jos sinulla on kysyttävää kameroista, esitä kysymyksesi täällä. Tähän voit kommentoida, jos asiasi liittyy nimenomaan tähän artikkeliin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *